Tuntuuko sinusta joskus vaikealta valita oikea aikamuoto? Tai yhdistellä erilaisia aikamuotoja eri lauseissa pitemmän virkkeen sisällä? Tässä artikkelissa tutustumme juuri näihin asioihin. Aikamuotojen laaja hallitseminen antaa sinulle työkalut monipuolisten ja luontevien lauseiden kirjoittamiseen. Useimmiten virkkeessä puhutaan samasta aikatasosta, mutta joskus eri lauseissa voidaan viitata eri aikoihin.
Virke on kokonaisuus, joka päättyy pisteeseen. Sen sisällä voi olla useampia lauseita, useimmiten päälause ja sivulause.
Oletan että tunnet jo perusteet tavallisista aikamuodoista ja niiden muodostuksesta: preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti. Futuurilla tarkoitetaan usein will-apuverbiä, joka ilmaisee tulevaisuuden tapahtumia. Aikamuodot voidaan jaotella kahteen ryhmään, ja yleensä vain yhden ryhmän verbimuotoja voi käyttää yhdessä virkkeessä.
Nykyhetkeen liittyvät verbimuodot: preesens, futuuri, perfekti
- I think I have met him before.
- They have been to China many times and they will probably go there again.
Menneisyyden verbimuodot: imperfekti, konditionaali, pluskvamperfekti
- He put on that hat (that) he had bought in Panama.
- I knew (that) he would wear that silly hat tonight.
Aikamuotoja täytyy valita eri lailla kuin suomessa myös epäsuorassa kerronnassa. Aihe vaatii oman lukunsa, joten epäsuorasta kerronnasta lisää täällä >>>
Menneisyydestä kertominen
Tyypillinen lauserakenne sisältää päälauseen ja sivulauseen, useimmiten tässä järjestyksessä. Päälauseen verbi on silloin virkkeen ”pääverbi”. Jos se on imperfektissä, myös sivulauseen verbi on menneessä muodossa:
- Van Gogh cut his ear because he had a fit of anger.
Jos sivulauseessa kerrotaan tapahtumasta, joka edeltää päälauseen tapahtumaa, käytetään pluskvamperfektiä:
- Van Gogh got depressed as he hadn’t sold any paintings.
Jos sivulauseessa on kuitenkin jokin totuus, joka on totta edelleen puhehetkellä, valitaan kuitenkin preesens:
- I just realized that Carla has a new nose stud.
*Vertaa: Yesterday I thought it was just a pimple. (but it wasn’t!)
Erityistapauksia
Tässä vielä muutama poikkeus, jossa aikamuodon valinta ei välttämättä ole ihan loogista suomen kieleen verrattuna:
So that = jotta, että
- nykyhetki+tulevaisuus: I leave the key under the doormat so that you will be able to go in.
- menneisyys+konditionaali: They gave me the key so that I would be able to get in.
As if = ikään kuin
- The manager told me off as if I was a kid. (= ikään kuin olisin)
It’s about time (tai muu vastaava ilmaus time-sanan kanssa)
- It’s high time we got the roof fixed. (=imperfekti)
Futuuri
Kun puhutaan tulevaisuudesta, apuverbiä ”will” ei aina tarvitse käyttää. Myös yleispreesens toimii usein. Jos tulevaisuudessa asioita tapahtuu tietyssä järjestyksessä, täytyy kuitenkin käyttää eri muotoja eri lauseissa.
- When you open the door to her room, you will notice the ridiculous amount of dirty dishes.
Ensin siis avataan huoneen ovi, ja vasta sitten tehdään järkyttävä havainto likaisista astioista. Pää- ja sivulauseessa ei voi molemmissa olla will-apuverbi. Useammassa päälauseessa se on kuitenkin ok:
- I will find the hobbit and (I will) get the ring back!
Suluissa oleva osa on kuitenkin hieman turhaa toistoa, mutta sitä voi käyttää toki tyylikeinona ilmaisemaan Klonkun päättäväisyyttä.
Jos haluat tietää lisää verbien oikeasta valinnasta, voit jatkaa vaikka imperfektin ja perfektin eroista täällä >>. Tai jos yleis- ja kestomuotojen ero ei ole aivan kristallinkirkas, voit lukea siitä lisää täällä >>.
I’ll be back!
Cheers,
Katja
LAUDATUR-ENKKU 
Jätä kommentti